Seksuaalisuus muuttuu, vai muuttuuko?

Olenko itsekäs? Voisinko pienellä vaivalla olla parempi rakastaja?

Täytän pian 37. Mulla taitaa olla ennenaikainen neljänkympin kriisi, kun mietin hysteerisesti, onko pääni sisällä jokin muuttunut tai muuttumassa. Joo siis äärettömän hyödyllistä pohdiskelua. Aikaa ei voisi juuri käyttää fiksummin.

Kropassa tietysti tapahtuu asioita ennemmin tai myöhemmin, mutta en ole siitä kauheen huolissani. Naamavärkki on kohtalaisen hyvässä kuosissa, ja kroppa palvelee mua erinomaisesti. Se tekee ajatustyötä, nostaa painoja, kestää hikijumppaa ja antaa orkkuja.

Yhtäältä musta tuntuu aivan samalta kuin 15-vuotiaana. Sama oman navan kaivelu, alttius noloihin tilanteisiin, äkkijyrkkä päätöksenteko, samat heikkoudet ja halut.

Toisaalta moni asia on muuttunut. Olen ammatissa, jota en parikymppisenä osannut kuvitellakaan. Biletys- ja päihtymyshimo on vaihtunut urheiluhimoon. Aidan matalin kohta on muutenkin alkanut tuntua tylsältä. Ympäriinsänussiminen ja jatkuva paremman miehen tavoittelu on lakannut. Elämässäni on timanttinen mies, joka on jotain aivan muuta kuin kuvittelin tarvitsevani.

Miksi sitten ei seksuaalisuuskin eläisi ja liikehtisi.

Aivan tyypillinen nainen

Naisen seksuaalisuuden elinkaarta kuvataan stereotyyppisesti jotenkin näin. Teininä himo on hallitsematonta. Harrastetaan salaa kömpelöä suoritusseksiä ja hankkiudutaan vahinkoraskaaksi.

Viimeistään parikymppisenä on villin sinkkuseksin ja sukupuolitautien vuoro. Vaihtoehtoisesti mennään naimisiin, ollaan naimisissa parikymmentä vuotta, kunnes nelikymppisenä erotaan ja vasta sitten villiinnytään.

Kolmekymppisenä ollaan vakaassa parisuhteessa, ostetaan rivarinpätkä ja Arabian astiasarja. Mies haluaa enemmän seksiä kuin nainen. Naista painavat ruuhkavuosien väsymys ja epämääräinen tyytymättömyys.

Myös yllä mainittu skenaario saattaa johtaa villiin nelikymppisyyteen. Kriiseillään, erotaan, tinderöidään nuorempaa panoseuraa ja käydään Tallinnan-risteilyillä vetämässä kuohariöverit. Keski-ikä ei muuten sit suojaa taudeilta.

Viisikymppisenä ollaan äärettömän sinut oman kropan ja seksuaalisuuden kanssa ja kaikki on ihanaa. Nyt on aikaa parisuhteelle. Seksi tuntuu paremmalta kuin koskaan. Ah ilotulitus, elämänkokemus ja mielenrauha. Nuoret eivät tiedä mistään mitään.

Kuusi-seitsemänkymppisenä paasataan, kuinka senioreilla on vilkas seksielämä siinä missä nuoremmillakin. Kroppa ja värkit eivät ehkä toimi yhtä ketterästi kuin vanhoina hyvinä päivinä, mutta nyt vasta osataan pitää hauskaa.

Eikö tunnukin, että olet kuullut nämä jossain aikaisemmin. Ehkä yleistyksissä on perää, mutta kaikkien seksifiilikset eivät noudata samaa kaavaa.

Olin tietoinen ottaja

Olen kokenut seksuaalisuuteni tähän mennessä näin. Olin seksuaalisesti aktiivinen teini. Naiseuteni alkoi varhain ja samoin halut. Olin hyvän tovin ekassa suhteessani, kunnes panimme. Turvaseksiä, tietysti. Se tuntui ihanalta, ja sain heti orkun ratsailla. Vannon, en juksaa. Sen jälkeen en saanut munasta tarpeekseni.

Parikymppisestä kolmekymppiseksi olin enemmän ja vähemmän väärissä parisuhteissa. Haluni olivat silti yhtä hanakat kuin teininä. Se oli hemmetin turhauttavaa. Olin uskollinen, mutta haikailin aina muita, mukamas houkuttelevampia miehiä.

Kun kolmekymppisenä erosin, otin rytinällä vahingon takaisin. Jälkikäteen se parin vuoden ajanjakso puistattaa. Pillussani ja suussani oli hetken mielijohteesta monta vierasta kullia. Ei samanaikaisesti sentään hehe. Muistaakseni. Olin viileä miestennielijä, jonka oli aina saatava enemmän. Mielellään heti.

Sekoilu katkesi vasta kolmevitosena

Sitten törmäsin nykyiseen mieheeni D:hen. Tapahtui jotain odottamatonta. Muut miehet hävisivät kartaltani. Himoitsin D:tä kuin koira luuta. Miehen tuoksussa oli jotain huumaavaa. Ja on yhä.

Vuosien myötä suhteeseen tulee varmasti annos arkisuutta. Ja joo, keittiössä on myös Arabian astioita. Mutta uskon, että kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden päästä mulla on edelleen sama alkukantainen tunne kuin alussa. Miehessä on sitä jotain, mitä yhdessäkään aikaisemmassa miehessäni ei ollut.

Olen huomannut katsovani seksuaalisuuttani uudesta näkökulmasta. Mistä toinen todella nauttii? Olenko itsekäs? Voisinko pienellä vaivalla olla parempi rakastaja? Ylianalysointi ei kannata, mutta ajattelu on sallittua. Hyvässäkään parisuhteessa asiat eivät tapahdu sattumalta. Jos toisesta tykkää siinä määrin, että haluaa elää yhdessä, vähän täytyy jaksaa nähdä vaivaa.

Seksuaalisuuteni ei sinänsä ole parissakymmenessä vuodessa muuttunut. Miehellä saa olla vahva henkinen ote, alistaminen ja hiukan arveluttavat tuhmuudet kiihottavat. Seksipuheet eivät hävetä. Tuskinpa taipumukseni muuttuvat seuraavankaan parinkymmenen vuoden aikana.

Ennustan, että jos ongelmia tulee, ne liittyvät seksin määrään. Miehelle on alusta asti riittänyt vähempi kuin minulle. Seksin laatu tietysti lohduttaa. Ja ylenpalttinen vibraattorikokoelma.

Seksibloggaaja, jonka aivot saattavat nyrjähtää

Veera

Mielialanvaihtelujen mielipuolisuus

Mielialanvaihtelujen mielipuolisuus

Suunnittelin kirjoittavani lomapostauksen, johon istuttaisin romantisoituja puolitotuuksia kiihkeistä kohtaamisista kuuman auringon alla. Olisi koko yön kuumankosteaa lemmiskelyä, hikisiksi nussittuja lakanoita, saippuaoopperamaisesti lepattavia verhoja, valkoista hiekkaa ja pyllyä hivelevää ranta-aallokkoa. Lopulta päätin toisin. Kirjoittaisin sittenkin totuudenmukaisesti ja kaunistelematta, hyvässä ja pahassa.

D vei mut lomalle paikkaan, jossa varpaat todella upposivat hienoon rantahiekkaan ja meri liikehti kirkkaan turkoosina. Aurinko lämmitti ihoa ja mojito mieltä. Kermainen persikkapehmis viilensi kärähtäneitä huulia (ja laskeutui saman tien täytteeksi takakonttiin). Ja juu, oli niitä lepattavia verhojakin.

Kuulostaa ihanalta? Sitä se oli. D todella osui napakymppiin <3 Mutta kaikkea ällöihanuutta varjosti naisen arvaamaton mieli. Mielialanvaihtelut eivät ehkä liity suoraan seksuaalisuuteen, mutta hyvin vahvasti parisuhteeseen. Ja sitä kautta myös seksiin.

Läskipossu maailmanlopun tunnelmissa

Siirsin naistenvaivani pois loman tieltä. Hormoneja inhoavana ja niihin tottumattomana pelkäsin pahinta. No, en muuttunut naispuoliseksi Hulkiksi. Ennemminkin Pikku Myy meets äksyprinsessa meets mörrimöykky.

Mielessä nakutti ensimmäisistä päivistä lähtien häiritsevä ajatus. En tiedä näkyikö tunne ulospäin, mutta olo oli kuin jättimäisellä lyllyvällä vesi-ilmapallolla tai vartaassa grillatulla, liitoksistaan ritisevällä sialla. Estottomalla herkuttelulla ja kuoharin ryystämisellä oli toki vahva osuus turvotukseen. Silti tuntui, että menkkojensiirtohormonit nostattivat kaupan päälle ihon alle tuhdin nestekerroksen. Seksikästä!

Eräänä aamuna valikoin leivilleni ihanaa rasvaista juustoa silmät puoliksi kiinni muurautuneina ja vatsa pystyssä edellisen illan jälkkäriorgioista. Ohitseni liihotti kaksi parikymppistä höyhenenkevyttä tasaisesti ruskettunutta ruotsalaismimmiä. Sydämellisesti hymyilevät tytöt valikoivat lautasilleen kapoiset siivut hunajamelonia, lasilliset sitruunamehua ja teelusikalliset reipasta mieltä. Vihasin niitä kalkkunoita, ja nostin kostoksi lautaselleni vielä yhden palan rasvajuustoa.

Joka toinen päivä mielialani seilasi tyynillä vesillä, joka toinen päivä se poukkoili mielivaltaisesti. En saa hiuksia nätisti ponnarille, miksi tämä tapahtuu just mulle! Kasvoissa on maksaläiskä, olen kamala ikäloppu harakka! Turvottaa, perse on kuin kuplavolkkarin perä! Uusi työkuvio pelottaa, ja sitä on stressattava juuri nyt! Miksi mies ei halunnut aamulla seksiä, niisk. Miksi täällä ei ole ananasta ja kiiviä kuten eilen aamulla, romahdan kohta! Nämä bikinipöksyt eivät istu, yyääääh!

Pari kaunista sanaa ja puhdistavat itkupotkut

Äksyprinsessan oloa olisi lieventänyt muutama hempeä sana ja ripaus imelää romantiikkaa. Tarvittaessa vaikka vähän totuutta muunnellen. Kulta olet ihana, pömppövatsa vain korostaa naisellisuuttasi. Näytät söpöltä tuossa jätskiin tahriintuneessa mekossa. Älä höpötä, tuo se pyöreä pylly tänne. Uhh, varovasti nyt.


Todet tai puolitodet hempeydet eivät kuitenkaan ole D:n vahvuus. Yritin sinnikkäästi pitää mölyt mahassani, koska tiesin äksyilyn olevan järjetöntä ja epäreilua. Jälkiviisaana olisi ollut fiksumpaa täräyttää heti, että nyt kiukuttaa, pidä mua hyvänä, puhalla pois pahat hormonikuohut, pyyhi pois pillitykset. Hyvällä tuurilla episodi olisi ollut sillä käsitelty. Sen sijaan pinnistelin käyttäytyäkseni normaalisti, ja räpyttelin määrätietoisesti kyyneleitä takaisin luomien alle. Järkeä tai ei, pienet itkupotkut olisivat puhdistaneet ilmaa ja helpottaneet oloani. Ja samalla miehen oloa.

Onneksi turvotus ja äksyprinsessa häipyivät sinne mistä olivat tulleetkin. Muistuttaisin silti, hei mies! Livauta naiselle silloin tällöin muutama kaunis sana, vaikka et kokisi sille minkäänlaista loogista tarvetta. Nainen ei ole looginen. Nainen on tunteiden ja hormonien ohjaama sekava lankakerä, jota on mahdoton selvittää. Miehen ei tarvitse ymmärtää naista, koska naista ei ymmärrä edes nainen itse. Riittää, että mies ymmärtää naisen tarpeiden olevan erilaisia. Nainen tarvitsee ajoittain turhanpäiväistä ällöromantiikkaa ja erotiikkaa voidakseen hyvin. Anna sitä sille! Saat vastineeksi hyväntuulisen, tyytyväisen ja miestään mielellään miellyttävän naisen.

Parisuhdekonsulttinne

Veera

Mustasukkaisuus on kiihottavaa

Joo, kärjistetty otsikko. Ihan niin yksiselitteistä mustasukkaisuus ei ole, edes mulle. Mustasukkaisuus voi olla kihelmöivää ja jännittävää leikkiä. Mutta joskus se on vain raivoa, häpeää ja pahaa mieltä. Malttia, kerron kohta lisää.

2Olen aina suhtautunut mustasukkaisuuteen ylimalkaisesti. Se on tuntunut kaukaiselta luonnevialta, joka ei ole koskenut mua eikä seurustelukumppaniani. Tai niin olen sen ainakin kokenut. Olen luottanut mieheen sataprosenttisesti, koska kyräily ja murehtiminen ei vain ole kiinnostanut. Miten turhaa! Silkkaa ajanhukkaa! En alennu! Olisi perseestä, jos pitäisi pakkomielteisesti seurailla toisen tekemisiä. Tai jos mun pitäisi itse tehdä tiliä jokaisesta liikkeestäni.

Olisi miehen oma ongelma, jos tyyppi tuntisi tarvetta käydä vieraissa. Lusikan dippailu naapurin soossikulhoon olisi otettava reippaasti omalle omalletunnolle. Katumuksen täyteinen kertalipsahdus ei olisi niin vaarallista. Tieto tuntuisi ikävältä, mutta voisin antaa anteeksi, ja elämä jatkuisi. Kertamuhinoinnista en edes haluaisi välttämättä tietää. Ehkä pantiin, ehkä ei, entä sitten. Se on vain lihaa ja himoa.

Sen sijaan järjestelmällinen selän takana vehkeily alkaisi väistämättä näkyä miehen käytöksessä. Saisin tietää harrastustoiminnasta ennen pitkää muutenkin, ja sitten pidettäisiin hyvin yksipuoliset parisuhteen yt-neuvottelut.

Se takuulla hoitelee tuota sutturaa

On-off-D on ensimmäinen mies, joka on saanut mustasukkaisuuslohkoni aktivoitumaan. Ai tältä se tuntuu! Loogisesti ajateltuna käyhän se järkeen. Voimakkaiden tunteiden kylkiäisenä on hyväksyttävä myös vähemmän kivoja fiiliksiä.

Luettuaan blogistani seikkailuistani, D:n vannoo aina syvästi loukkaantuneena, ettei lue enää ainuttakaan postausta. Älä sitten lue niitä, torvi. Mutta ihminen on utelias eläin. Kyllä se pirulainen lopulta aina käy urkkimassa, mitä mietin ja touhuan. Sekä on- että off-kausina. Synkimpiä mustasukkaisuuden puuskia en siis uskalla tässä paljastaa. Ylpistyy vielä mokoma. Se mies on jo nyt ihan riittävän ylimielinen, kiitos vain.

Mutta jostain syystä olen yhtäkkiä oman elämäni satutäti ja selvännäkijä. Kehittämäni skenaariot saavat naurettavia mittasuhteita. Mitäh?! Onko noilla jotain sutinaa. Se on taatusti ollut D:n luona lutkailemassa. Antaakohan se panna peppuun? Otan kyllä takuulla paremmin suihin kuin tuo pissis. Miten tuo rasittava akka kehtaa. Kohta hymy hyytyy, horo. Tuo mies on mun! *demonin äänellä*

Minkäänlaista konkreettista perustaa näille ajatuksille ei tietenkään ole. Silloin kun kuvittelen D:n luokse rivot spermanlennätysorgiat, mies todennäköisesti röhnöttää sohvalla reikäisissä pieruverkkareissa, katsoo telkkarista jotain käsittämättömän tylsää urheilua ja raapii muniaan.

Rankaise sitä

4Sitten tämä jännä ilmiö, kiihottava mustasukkaisuus. Siinä on jotain alkukantaista. Kun mies tuntuu kelpaavan muillekin naaraille ja on hankalasti kesytettävissä, hormonini sekoavat. Kai saalistusvietti voi herätä myös naisessa? Kaikki on jännempää, ihanampaa, kiihottavampaa. Kun mies tarttuu vyötärööni ja vetää lähelleen, suutelee, imee, nuolee, työntyy ihanasti sisääni, mustasukkaisuus muuttuu kiihotukseksi. Mielikuva tekee miehestä villin ja paheellisen. Mitä järki paheksuu, pimppi rakastaa.

Mikä vielä oudompaa, ajatus miehestä muhinoimassa vieraan naisen kanssa saattaa nostattaa mussa ihan vääränlaisia kuumia tunteita. Mikä kiihottava ajatus D:n käsistä tiukasti toisen naisen pakaroilla, hikisestä ronskista panemisesta ja laukeamisesta naisen kasvoille ja rinnuksille. Niin kuumaa ja niin hämmentävää.

Villein mustasukkaisin terkuin

Veera

Parhaat seksivälineet pariskunnille

Bloggaajamme esittäytyy – Kuka ihmeen Veera?

Olen Veera, seksibloggaaja. Anonyymi, mutta hyvin todellinen. Verevä, joskus jopa syvällinen.

Kun aloitin reilu vuosi sitten levottoman blogaamisen Hot Lipsissä, esittelin itseni näin. Sittemmin blogi muutti tähän osoitteeseen, ja olen itsekin vuoden viisaampi. Ainakin rakkauselämäni on pahempi pyörremyrsky kuin koskaan. Kai siitäkin voi viisastua.

Kuka olen? Mitä muuta teen kuin blogaan seksistä? Miksi seksistä kirjoittaminen on niin kivaa? Kerron.

Olen kolmevitonen suuren suomalaisen kaupungin kasvatti. Olen humanisti ja yllätys yllätys, teen luovaa markkinointialan työtä. Huuhaa-sivuainettani en ole tarvinnut oikeassa elämässä koskaan ikinä milloinkaan. Saatan olla aavistuksen kliseinen kaupunkihipsteri, mutta salaa kapitalisti ja laiska kierrättäjä. Iltaisin loisin treeniharrastuksissa. Aamuisin haaveilen täydellisestä miehestä, joka puhuu, pussaa ja nussii mut tainnoksiin ja tuo sänkyyn ämpärillisen ihanaa kahvia ja läskejä voileipiä.

Haluaisin kiinnostua samalla tunteen palolla yhteiskunnallisista asioista kuin rinnallevedosta, Löfbergin lilasta kahvista, suihinotosta ja runkkaamisesta. Mutta sitä päivää en taida koskaan nähdä. Samapa tuo.

Seksi on perustarve

Millainen nainen olen? Tumma, tiukka paketti. Pyöreäpyllyinen. Voimakkaat kasvonpiirteet, terävä katse. Elovenaystäväni kutsuu mua karun kauniiksi. Myös luonteeni on yhdistelmä karua ja kaunista. Yhtäältä tyly ja viileä, toisaalta kiihkeä ja tunteellinen. Teen päätöksiä tunteella ja luotan vaistooni, hyvässä ja pahassa.

Yksi ominaisuus pysyy. Olen harvinaisen seksuaalinen. Kiihotun helposti, rakastan seksiä, rakastan miehiä. En epäröi puhua asioista suoraan, likaisella huumorilla ryyditettynä. Herkkää, rajua, tuhmaa, sooloa, välineitä, puheita, viestejä. Nautin miehen hämmentämisestä ja suorista ehdotuksista – kumpaankin suuntaan. On ihanaa olla taitavan miehen käsiteltävänä, ja käsitellä itse takaisin.

Himopiikkini on aamupäivisin, jolloin keskittyminen nätisti paikallani peppu toimistotuolilla on yhtä kiemurtelua. Kun ajatusteni pitäisi olla tiukasti lounasajan deadlinessa, haaveilen suu kuolassa antaumuksellisesta munan imemisestä tai kuumasta takaapäinpanosta. Pakko saada heti… huomaisiko kukaan, jos livahtaisin siivouskomeroon masturboimaan.

Kiltit miehet eivät sytytä

Olen vahvasti hetero, mutta tilaisuuden tullen muhinoin mielelläni myös naisen kanssa. Naiset ovat ihanan vietteleviä kaikkine kauniine kurveineen. On vain niin houkuttelevaa liu’uttaa kädet toisen tumman naisen lantiolta alas pyllylle, puristaa kevyesti, vetää nainen lähelle ja imeskellä hitaasti pehmeitä huulia. Hups, uhkaa lipsahtaa pornoksi. Huomaako mistään, että olen ollut lähes kuukauden seksittä. Mihin jäinkään.

Tällä hetkellä olen sinkku. Kolmenkympin villitykseni, persläpi on-off-poikaystäväni D pysyy ovelasti kuvioissa, vaikka yritän sylkeä miehelle solvauksia, tapailla muita miehiä ja huijata itseäni. Olen kirjoittanut D:stä sormenpääni sileiksi muun muassa täällä ja täällä. Kylmän ja lämpimän väliä sahaava mulkvisti saa mut raivoihini. Mutta myös sydämeni sykkimään ja pöksyni kostumaan viidessä sekunnissa. Ah ja oih. Miksi pilluni ei voi haluta kilttiä, luotettavaa ja venkoilematonta miestä.

Kirjoitan seksistä, seksikokemuksista, seksivälineistä, fantasioista, ihmissuhteista ja rakkaudesta. Aidosti ja pelottomasti, iloksi ja viihdykkeeksi. Miksi? Koska seksi on yksi elämän huippujutuista, ja siitä on ihana kirjoittaa ja puhua. Mitä enemmän sen parempi.

Avoin ja salaperäinen

Veera