Raskausvuodatus nro 3: Loppuraskaus ja seksi

Viimeisen raskaus ja seksi -aiheisen postaukseni voisi tiivistää näin: Raskaus ei ole ollut lempijuttuni, enkä todellakaan ole surffannut hekuman huipulla. Mulla on ollut sekä raskauden että raskausseksin suhteen keskivaikea asenneongelma.

Jos kalenteria on uskominen, tiineyttäni on nyt jäljellä kuutisen viikkoa. Raportoin aikaisemmin alku- ja keskiraskauden seksifiiliksistä, ja nyt jäljellä ovat vielä loppusuoran tukevat tunnelmat.

Alkuraskauden huuma, keskiraskauden kiima, loppuraskauden hempeä erotiikka? Just joo. Vauvaportaalien juttuja, terveyssivustojen artikkeleja ja neuvolasta saatuja vauvankäyttöoppaita kannattaa lukea varauksella. Ainakaan mulla mikään raskausseksiin liittyvä ei sujunut kuten annettiin olettaa. Haistakaa raskausasiantuntijat paska.

Meille seksi ei ainakaan ole ongelma”

Alkuraskauden vähäisen seksin vielä ymmärrän. Ympärivuorokautinen oksetus ei jätä kauheesti tilaa muille ajatuksille. Odotin innoissani keskiraskautta, jolloin olo olisi kuulemma hehkeä, energiaa olisi kuin pienessä voimalassa ja söisin mieheni makuukammarissa elävältä.

Puoliväliin päästyäni olo olikin ihan tolkullinen, mutta hillitön panetus jäi uupumaan. Muna kävi mielessä, mutta samaan aikaan muistin närästyksen, tavallista herkemmän yökkäysrefleksin ja muhevoituneen perseeni. Mulla oli vaikeuksia hyväksyä raskausvatsa osaksi kroppaani, pillu oli arka ja olo jännittynyt. Oikean fiiliksen tavoittelu oli kuin olisin yrittänyt meditoida leikki-ikäisten jätskisynttäreillä. Kosteat lakanat ja ilotulitusorgasmit jäivät haaveeksi.

Seksipaasto oli mielenpahoituksen paikka siitäkin syystä, että seksi on aina ollut valttimme ja äärimmäisen tärkeä osa parisuhdettamme. Jos tunteiden purkaminen onkin joskus ollut mulle ja D:lle hankalaa, punkassa homma on silti aina toiminut. Himoitsemme toisiamme, ja puhumme avoimesti kaikesta oudostakin seksiin liittyvästä. Ennen kun pulla oli uunissa ajattelin rehvakkaasti, että vaikka mikä tulisi, raskausseksi ei ainakaan olisi meille ongelma. Nussiskeltaisiin villisti kuten tähänkin mennessä. Eipä sitten nussittukaan.

Väsynyt pillu ja tylsä asentovalikoima

30 raskausviikon jälkeen vatsa on alkanut tuntua luontevalta. Olo on edelleen jees, ja raskaudesta herkistyneelle pillullenikin löytyi sopiva hoitava geeli. Nyt sitten seksiä? Joo ja ei. Pilluni tuntoherkkyydessä on jotain hämärää. Pillu ja klitoris ovat ikään kuin kevyessä unessa. Ilmeisesti niiden tehtävä ei juuri nyt ole tuottaa nautintoa vaan valmistautua ihmisen ulossylkäisyyn.

Bad Kitty Sänkykahleet
Tilaa Hot Lips® Verkkokaupasta!

Yritystä on, mutta lopputulos on pannukakku. Kaksi lempiorkkuasentoani, tiivis lähetyssaarnaaja ja vatsallaan takaapäin, ovat tällä hetkellä mahdottomia. Ratsailla venkoilu hapottaa kuin maratoonaria ylämäessä. Perus takaapäin ei tunnu miltään. Maha hölskyy ja saan liian vähän ihokontaktia. Muunneltu lusikka jalat lomittain on ainut jossain määrin toimiva asento. En silti pääse huipulle asti, ja miestä asento ei ainakaan laukaise.

Olen ottanut muutaman kerran suihin, kun perinteisellä tavalla touhusta ei yksinkertaisesti tule valmista. Mies on varmasti jo monet kerrat hoidellut itsensä, ja hyvä niin. Uskomatonta, että mua ei nappaa edes masturbointi.

Joo tiedän, erotiikka on muutakin kuin yhdyntää, pillun sykintää ja ejakulaatiota. Viisaammat jopa väittävät, että samoilla rakkaushormoneilla, joilla lapsi pannaan tulille, se myös luiskahtaa aikanaan helpommin ulos. Mutta silti perkule. Näiden pitkien kuukausien aikana mikään määrä läheisyyttä ei korvaa seksiä.

Mies arastelee, itse sekoilen

Yksi ylläreistä on ollut, että mies arastelee seksiä. Siis sama mies, joka antaa mulle antaumuksella suihin olkkarissa niin, että naapurit näkevät ja panee mua pitkin työnnöin peppuun, kun uikutan kiimoissani suupallo suussa. Sama mies kiertelee nyt mua ja vatsaani kuin Indiana Jones Graalin maljaa. Läheisyyttä on kyllä ylenpalttisesti. Ehkä D:llä erittyy myötätuntoestrogeeniä, koska se halii ja hyväilee mua kuin pikkupoika pehmokoiraa. Hyvin isomahaista pehmokoiraa krhm.

Yllätyksenä on tullut myös, miten paljon seksuaalisuuteeni vaikuttaa se, miltä kehoni näyttää ja tuntuu. Järki sanoo, että pehmenneet muotoni ja pallomahani ovat väliaikaisia ja etteivät ne voi mitenkään romahduttaa seksuaalista itsetuntoani. Varsinkaan, kun mahaa lukuun ottamatta en edes juuri ole kerännyt kiloja. Korvieni välissä tapahtuu silti jotain, joka saa mut jarruttelemaan.

Vauvaa paneminen ei haittaisi. Mutta miksi emme pääse oikeaan mielentilaan? Olenko pinnallinen? Eikö meillä olekaan niin syvä seksuaalinen yhteys kuin olen kuvitellut? Näkeekö mies nyt mut vain äitinä? Raskaushormonit ja mielikuvat tulevasta vauvavuodesta tekevät mut vainoharhaiseksi ja saavat epäilemään, palautuuko seksielämämme lainkaan ennalleen.

Seksikeinu Hot Lips verkkokaupasta!
Tilaa heti omasi!

Haudon aivan liian suuria kysymyksiä, todennäköisesti turhaan. Kunhan saan rutistettua jälkikasvun maailmaan ja hoivattua pilluni muhinointikuntoon, pääsemme taas pian toistemme kimppuun. Synkistely ja sisäinen jankutus saavat nyt luvan loppua. Se ei ole nälänhätä, talvisota tai ydintuho – vaan yhteinen lapsi.

Poksahdusvalmis seksibloggaaja

Veera

Vastaa